Sana “skenaario” juontaa juurensa teatteriin: alunperin skenaario tarkoitti näytelmän toiminnallista kertomusta. Liiketoiminnan kontekstissa skenaariot liitetään usein Shelliin, joka olikin 70-luvun alussa ensimmäisiä yrityksiä, jotka mallinsivat operatiivista toimintaa vaihtoehtoisilla tulevaisuudenkuvilla. Hieman ennen öljyjättiä skenaarioita hyödynsi RAND-yhtymän tutkimuslaitos 1950-luvulla.
Skenaariot ovat yksi eniten käytettyjä strategiatyön menetelmä. Ian Miles määrittelee skenaarion ”tapahtumien tai prosessien ketjuksi, jossa maailman, kansakunnan tai järjestelmän nykytila kehittyy joksikin tulevaisuudentilaksi”. Tyypillisesti skenaariot päätyvät tulevaisuuskuvaan, tulevaisuuden ajan hetken kuvaukseen, joka voi olla toivottu tai ei-toivottu, todennäköinen tai epätodennäköinen.
Työläästä prosessista arjen työkaluksi
Liiketoimintastrategian muotoilun yhteydessä skenaariot laajentavat ajattelua. Mikä kaikki voi olla mahdollista, jos mahdoton toteutuu? Mihin suuntaan liiketoimintaa pitäisi kehittää?
Perusteellista skenaariotyötä edeltää tyypillisesti paneutuminen markkinoihin ja kilpailijoihin, yrityksen vahvuuksiin ja kehityskohteisiin, asiakastarpeisiin ja tulevaisuuden trendeihin. Näiden pohjalta mallinnetaan laskelmia ja kuvataan vaihtoehtoisia tulevaisuuksista. Työhön on olemassa runsaasti työkaluja, esimerkiksi Sitran tulevaisuuden tekijän työkalupakki. Asiakasymmärrys on lähes aina olennainen osa skenaariotyötä.
Arjen päätöksenteon tueksi voi riittää kevyempi skenaariointi:
- Panostammeko henkilökohtaiseen asiakaspalveluun vai keskitymmekö kehittämään digitaalista asiointia?
- Annammeko asiakkaan räätälöidä vaihtoehtoja vai paketoimmeko tuotteen tiukasti?
Vaikka skenaariot harvoin toteutuvat sellaisenaan, ne avaavat uudenlaista ajattelua ja pakottavat perustelemaan valintoja sekä vahvistavat organisaation kykyä mukautua muutokseen.
Miksi hyödyntää skenaarioita päätöksenteossa?
Skenaariot toimivat päätöksenteon tukena erityisesti epävarmoina aikoina.
1. Parempia päätöksiä epävarmuudessa
Skenaarioajattelu lisää strategista joustavuutta ja auttaa tekemään parempia päätöksiä erityisesti nopeasti muuttuvissa ympäristöissä. Skenaariot auttavat tarkastelemaan tilanteita monipuolisemmin ja tekemään harkitumpia päätöksiä.
2. Vähemmän vinoumia
Skenaariot vähentävät kehystämisvinoumaa ja parantavat päätöksenteon laatua verrattuna muihin strategisiin työkaluihin.
3. Joustavuutta ja luovuutta ajatteluun
Skenaariot ohjaavat ajattelemaan analyyttisesti ja vaihtoehtojen kautta. Skenaarioajattelu lisää intuitiivisuutta päätöksenteossa, mikä voi johtaa joustavampaan ja luovempaan päätöksentekoon, erityisesti epävarmoissa tilanteissa.
Skenaariot toimivat hyvin myös pienempien liiketoimintapäätösten tukena. Ne laajentavat ajattelua ja nostavat huomioon vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja rakentavat organisaation muutoskyvykykkyyttä.
Miten nostaa organisaation lentokorkeutta arjen työskentelyssä? Kuinka tuoda skenaariotyöskentely osaksi liiketoiminnan johtamista tai tuoteportfolion hallintaa?
Ole yhteydessä niin mietitään yhdessä, miten ennakointi tuo lentokorkeutta liiketoimintaan.
Sohvi Salmelin
After Advisoryn perustaja
sohvi.salmelin@afteradvisory.fi
+358 40 830 1168
